6213

RAVINTOTERAPIA – sisältyy kaikkiin hoitoihimme

Hyvän terveyden edellytyksenä on kehon ravinnetarpeen tyydyttäminen. Kaikki kehon toiminnot vaativat kivennäisaineita, vitamiineja, aminohappoja, entsyymejä, rasvahappoja ja muita ravinnosta saamiamme ravinteita, jotka vaikuttavat kehon eri toimintoihin ja terveyteen. Kunkin oma ravinnetarve vaihtelee ja siihen vaikuttavat koko, ikä, senhetkinen terveydentila, työ, ympäristö, elintavat, lääkkeet ym.   

Ravinnetarve on yksilöllinen ja se lisääntyy stressin ja sairauden myötä.

Reviva kerää analyysivälineiden avulla tietoa kehon ravinnetasapainosta, jotta voisimme neuvoa siitä, miten asiakas voi ylläpitää tai palauttaa kehon luonnollisen ravinnetasapainon. Selvitämme testein, mitä ravinteita kehosta puuttuu ja mitä pitää lisätä ravinnon tai ravintolisien kautta. Voimme samoin testata, mitkä mahdolliset elintarvikkeet heikentävät kehoa.

Altistumme myös vieraille patogeeneille, bakteereille, viruksille, sienille ja loisille sekä raskasmetalleille ja myrkyille. Puhdistusta varten on olemassa eri yrttejä ja muita puhdistavia ravintolisiä, joita suosittelemme rasitteen laadusta riippuen. 

Annostus

Annostusperiaate on jaettu kolmeen eri ryhmään:

  • DRI  – päivittäisen saannin vertailuarvot
  • ODI – optimaalinen päivittäinen saanti
  • TDI – terapeuttinen päivittäinen saanti
  • Toksinen annos

DRI – Päivittäisen saannin vertailuarvot ilmaisevat, paljonko vitamiineja ja kivennäisaineita henkilön pitäisi kansallisten suositusten mukaan päivässä syödä välttyäkseen puutostaudeilta. Esim. C-vitamiinin puutostauti on keripukki. Keripukki oli merimiehillä tavallista 1500-luvun tienoilla, jolloin C-vitamiinipitoiset elintarvikkeet kuten vihannekset ja hedelmät olivat purjealuksilla huonosti saatavilla. Suositukset voivat vaihdella maasta toiseen. Esim.: Ruotsissa C-vitamiinin PSV on 75 mg, kun taas USA:ssa suositus on 90 mg.

Purkissa olevia annossuosituksia luettaessa, kyseessä on useimmiten PSV.

ODI – Optimaalinen päivittäinen saanti on verrattain uusi käsite ja sitä tulisi pitää vaihtoehtoisena käsitteenä mitä tulee vitamiinin saannin ylärajaan. Optimaalinen päivittäinen saanti on päivittäistä saantisuositusta hieman korkeampi annossuositus ja sen katsotaan parantavan yleistä terveydentilaa sekä ehkäisevän mahdollisia sairauksia.  C-vitamiinin OPS on 2000–12000 mg

TDI – Terapeuttinen päivittäinen saanti (kliininen annos) on tietyn ravinteen kliininen annos, joka useimmiten vaaditaan tiettyyn oireeseen liittyvän tehon saavuttamiseksi. TPS-annostus on ajallisesti rajoitettu 1–3 kuukauteen, säännönmukaisin seurannoin. Esim. suonenveto/kouristukset ovat tavallinen magnesiumpuutoksen oire. Niistä kärsivälle on tehon saavuttamiseksi annettava tietyn ajan (1–3 kuukautta) kliinisiä annoksia. Jos tässä tapauksessa suonenvedon yhteydessä syötäisiin vain PSV-annos, mahdollisuus päästä oireesta eroon ei ole kovin suuri, koska suositus koskee vain puutostautien välttämiseen suositeltavaa päivittäistä saantia ravinnosta.

Toxisk dos – Ravintoterapia on tavallisesti ”ei-toksinen”. Toksisen reaktion ilmenemisvaara on erittäin pieni, jos terapeutti on tehnyt huolellisen tutkimuksen ja seuraa potilasta vakavasti

Olemme tarkkaavaisia ja meillä on tietoa tuotteidemme käytön yhteydessä mahdollisesti esiintyvistä toksisista reaktioista, erityistesti suuria annoksia käytettäessä. Pitkäaikaisen korkea-annoshoidon yhteydessä on nimittäin mahdollista, että muiden ravinteiden tasapaino häiriintyy. Korkea kalsiumin saanti voi esim. laskea magnesiumtasoa. Huomioimme myös asiakkaan mahdollisesti ottamat lääkkeet, joiden osalta ravintolisät voivat olla suoranainen kontraindikaatio tai saattavat tehostaa lääkettä. Verenohennus- ja veren hyytymisen estolääke Marevania ei esimerkiksi tule yhdistää hyytymistä edistävään K-vitamiiniin. Jos asiakas syö verenpainetta alentavia lääkkeitä, on myös huomioitava, että useat ravintolisät myös saattavat laskea verenpainetta.

(Lähde: Näringsmedicinska Uppslagsboken av Peter Wilhelmsson ja koulutusmateriaali Mikronäringslära av Pekka Nylund)

Syy, miksi emme saa ravinnosta tarpeeksi ravinteita ja miksi ravintoa on täydennettävä ravintolisin

Nykyajan elämäntapa on todella kuormittavaa ja kuluttavaa; hengitämme saastunutta ilmaa, syömme raffinoitua ja epäpuhdasta ruokaa, altistumme säteilylle. Tämä stressi kuluttaa meidän mineraaleja ja ravinteita.

Lisäksi tutkimukset todistavat, että me emme enää saa tarpeeksi ravintoa ruuastamme. Kasvinjalostus ja maan huuhtoutuminen on johtanut siihen, että hedelmät ja vihannekset sisältävät tänä päivänä pienemmän määrän vitamiineja ja mineraaleja, kuin mitä ne sisälsivät aikaisemmin. Rauta, kalsium, sinkki, c-vitamiini ja seleeni ovat niitä aineita, jotka ovat vähentyneet eniten.

Omena 40-luvulla sisälsi yhtä paljon rautaa kuin kolme omenaa vuonna 1991. Mikä on tilanne vuonna 2020?

(lähde Pollan, Michael. Till Matens Försvar, 2008 / organic-center.org/reportfiles/YieldsReport.pdf)

 

Lisäksi ympäristömyrkyt leiviävät viljelymaihin, kuten bromattu palonestoaine, PCB, lääkeainejäämät, kadmiumi, hormoonit ja fluoriympäristömyrkyt. Suuri roisto on puhdistamolietteet. Pelloista on tullut kemikaaliyhteiskunnan jätepaikka. Se tuo mukanaan riskejä terveydelle sekä biologiselle monimuotoisuudelle. .
(lähde: Naturskyddsföreningen: Avlopp på våra åkrar – en rapport on miljögifter)

Ravintosisältöön vaikuttaa lisäksi myös sadonkorjuu ennen kypsymistä (aurinkokypsä), pitkä kuljetusmatka, kestävyyttä parantava säteilytys, GMO jne. Toisin sanottuna – meidän keho on usein stressaantunut, tulehtunut ja kuormittunut monien kemikaalien sekä myrkyllisten metallien vuoksi, tämä johtaa kohonneeseen ravitsemustarpeeseen ja heikentyneeseen ravinteen vastaanottamiseen.