Professori Per-Arne Öckerman vierailulla
Syyskuussa professori Per-Arne Öckerman tuli Pietarsaareen ja pääsimme perehtymään hänen erikoisalaansa; antioksidantteihin. Hän piti yhteistyössä Kansalais- ja työväenopiston kanssa yleisöluennon, joka houkutteli paikalle yli 300 kuuntelijaa. Olemme erittäin iloisia voidessamme jakaa tärkeää tietoa ja osaamista sairauksien ehkäisemisestä.
Kuka professori Öckerman on?
Per-Arne on ollut Lundin kliinisen kemian laitoksen ylilääkäri/professori lähes kolmekymmentä vuotta.
Per-Arne Öckermanille luovutettiin Gnistan-palkinto, koska hän loi pohjan tulevalle paradigman muutokselle koululääketieteessä, ennen kaikkea havaittuaan, että laajakirjoista antioksidanttihoitoa voidaan käyttää erilaisten vaikeiden sairaustilojen hoitamiseen. Öckermanin lääketieteellinen teko on askel kohti Den Nya Medicinen -kirjaa.
Professori Öckermanilla on integratiivisen lääketieteen vastaanotto Bohus-Björkössä potilaille, jotka tiedustelevat, onko tehtävissä enemmän kuin mitä terveydenhuollossa tehdään. Potilaat haluavat myös apua perehtyäkseen kaikkiin vaihtoehtoisiin analyyseihin ja hoitoihin.
Viiden kärki Öckermanin luennolta
1. Mitä vapaat radikaalit ovat?
Kaikilla ihmisillä on liikaa vapaita radikaaleja. Erilaiset elimistön molekyylit hapettuvat (vaurioituvat) joka päivä ja tämä synnyttää härskiintymisaineita (peroksideja), jotka ovat meille haitallisia. Jos vapaiden radikaalien arvot ovat kohonneet, tilaa kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi. Oksidatiivinen stressi aiheuttaa tulehduksia ja jos se kestää pitkään, se johtaa sairastumisalttiuteen ja sairauksiin.
2. Lisääntynyt vapaiden radikaalien aktiivisuus/oksidatiivinen stressi synnyttää tulehdusprosesseja
Erittäin laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että monien kroonisten rappeutumissairauksien takaa löytyy matala-asteinen, pitkäaikainen tulehdusprosessi.
Kuuntelijan kysymys – Onko CRP-arvolla ja oksidatiivisella stressillä yhteyttä?
Kyllä, Öckerman vastaa. Matala-asteinen tulehdus voi nostaa CRP-arvoa. Normaali CRP-arvo on alle 10 mg/L, mutta täysin terveen henkilön arvon tulee olla 1 mg/L. Jos CRP-arvo on 3 mg/L, se voi olla indikaatio matala-asteisesta pitkäaikaisesta tulehduksesta.
3. Auttaako antioksidanttihoito oksidatiiviseen stressiin?
Monissa uusissa tutkimuksissa todetaan: Oksidatiivinen stressi aiheuttaa tulehduksen, joka aiheuttaa diabeteksen, sydän- ja verisuonitauteja, Alzheimerin tautia, Parkinsonin tautia jne.
Lääkkeitä testataan, mutta ollaan sitä mieltä, että antioksidantit eivät toimi. Tämä johtuu antioksidanttien virheellisestä testaamisesta.
Professori Öckerman kertoo antioksidanttiristiriidasta jossa on tehty tutkimusvilppiä ja sitten osoitettu, että antioksidantit eivät toimi ja että ne voivat jopa olla vahingollisia.
Useimpiin julkaistuihin tutkimuksiin antioksidanttien hoitotehosta liittyy vakavia virheitä:
1. On tutkittu yhtä tai kahta antioksidanttia, ei laajaa kirjoa.
2. Annokset ovat usein olleet matalia.
3. Ei ole todistettu, että
A. Vapaiden radikaalien aktiivisuus oli koholla tutkimuksen alkaessa kaikilla osallistujilla.
B. Vapaiden radikaalien aktiivisuus laski hoidon aikana.
Tutkimus, joka ei osoita tehoa, ei todista, että teho puuttuu.
Öckermanin tutkimukset ja kokemukset antioksidanttihoidoista 30 vuoden ajalta osoittavat täysin päinvastaista.
- Jokainen yksittäinen antioksidantti suojaa tietyn mekanismin kautta, mutta ei kaiken tyyppisiä vapaita radikaaleja vastaan. – aikaisemmat tutkimukset on tehty ainoastaan yksittäisillä antioksidanteilla.
Yhden ainoan antioksidantin tutkiminen ei useinkaan anna positiivista tulosta.
- Kaikilta vapailta radikaaleilta suojautuminen vaatii monia erilaisia antioksidantteja – vaaditaan laajakirjoinen hoito.
Antioksidantit vaikuttavat synergiassa.
Antioksidantit vaikuttavat synergiassa,esim. C-vitamiini ja E-vitamiini. Antioksidantit toimivat yhteistyössä ja tehon saamiseksi niitä on yhdisteltävä keskenään.
4. Vapaiden radikaalien aktiivisuuden analysointi
Voimme mitata oksidatiivista stressiä erilaisilla analyysimenetelmillä. Kuivaverianalyysillä /Punasolujen hauraustestillä voidaan nähdä, ovatko FR-peroksidaasin kolesteroli ja tyydyttymättömät rasvahapot koholla (härskiintymisaineet) punasolujen solukalvoilla.
Jos vapaiden radikaalien määrä on liian suuri, soluista tulee hauraat (särkyvät) ja ne hemolysoituvat, kun kapillaariverikoe altistetaan ilman hapelle. Hemolyysin aste mitataan ja ne näkyvät valkoisina ”järvinä” Katso alla oleva kuva.
5. Professori Per-Arne Öckermanin yhteenveto
- Per-Arne on sitä mieltä, että vapaiden radikaalien aiheuttamien vaurioiden analyysi on tehtävä kaikille potilaille diagnoosista riippumatta. Oksidatiivinen stressi on useiden kroonisten sairauksien syy ja se on siksi mitattava kaikilta 40 vuotta täyttäneiltä. Luonnollisesti myös monilta alle 40-vuotiailta.
- Kun todetaan lisääntynyt aktiivisuus, on annettava tehokas antioksidanttihoito. Hoidon tulee sisältää elintapojen muutos ja tehokas mikroravinneterapia. Näin voidaan lievittää tämänhetkisiä sairauksia ja sairastumisen riski pienenee.
- On annettava korkein mahdollinen annos (antaa lääketieteellisen tehon) laajakirjoisia antioksidantteja, kunnes on saavutettu täysi teho. Tämä voi viedä muutamasta päivästä useisiin kuukausiin. Kun täysi teho on saavutettu, annosta vähennetään asteittain pienimpään annokseen, joka antaa täyden tehon. Tällä annoksella tulee jatkaa niin kauan kuin se on tarpeen.
- Laajakirjoiset antioksidantit voivat auttaa monista eri sairauksista kärsiviä potilaita, jos heillä on tulehdusprosessi, jossa vapaiden radikaalien muodostus on lisääntynyt.
Viimeinen kysymys yleisöltä: Mitä pitää tehdä, että näyttää hyvälle ja pysyy nuorena ja terveenä mahdollisimman pitkään?
Pirteän ja hyvältä näyttävän 86-vuotiaan professori Öckermanin hyvä vastaus oli:
- Älä syö itseäsi kylläiseksi äläkä syö mitään, mitä et tunne. Pitää tietää, mitä suuhunsa pistää.
- Säilytä hyvä ystäväpiiri
- Harrasta liikuntaa
Teksti: Ann Snellman