{"id":1586,"date":"2021-02-18T16:54:26","date_gmt":"2021-02-18T16:54:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.reviva.fi\/new\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/"},"modified":"2025-09-25T10:00:59","modified_gmt":"2025-09-25T07:00:59","slug":"hengityksen-vaikutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/","title":{"rendered":"Hengityksen vaikutus"},"content":{"rendered":"<h3>Hengitys on kaikkein voimakkain ty\u00f6kalu niin kehon kuin sielun hyvinvoinnin edist\u00e4miseen.<\/h3>\n<p>Hengityksemme muovautuu sen mukaan, mill\u00e4 tempolla, mill\u00e4 eri stressitasoilla, me el\u00e4mme. Suurimman osan vuorokaudesta lukuj\u00e4rjestys on t\u00e4ynn\u00e4 ja on paljon, mit\u00e4 on \u201dpakko\u201d tehd\u00e4. Kun me el\u00e4mme matalaintensiivisess\u00e4, mutta jatkuvasti koholla olevassa stressiss\u00e4, se vaikuttaa kehon tasapainoon, mik\u00e4 puolestaan johtaa moniin niist\u00e4 oireista ja sairauksista, joita t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<p>Hengitys reagoi ensimm\u00e4isten joukossa stressiin ja erilaisiin tunteisiin. Samalla tavalla kuin hengitys kertoo miten me voimme, me voimme my\u00f6s vaikuttaa vointiimme hengityksen kautta. Sin\u00e4 voit kuten hengit\u00e4t, mutta hengit\u00e4t my\u00f6s kuten voit.<\/p>\n<p>Esimerkkej\u00e4 oireista, jotka voidaan liitt\u00e4\u00e4 stressiin ja virheellisesti toimivaan hengitykseen:<\/p>\n<ul>\n<li>P\u00e4\u00e4ns\u00e4rky<\/li>\n<li>Toistuvat infektiot<\/li>\n<li>Kylm\u00e4t k\u00e4det\/jalat<\/li>\n<li>Hartia- ja niskaj\u00e4nnitykset<\/li>\n<li>Vatsavaivat<\/li>\n<li>Unih\u00e4iri\u00f6t tai kuorsaus<\/li>\n<li>Makeanhimo<\/li>\n<li>Syv\u00e4\u00e4n hengitt\u00e4minen on vaikeaa<\/li>\n<\/ul>\n<hr \/>\n<p><strong>Terve hermosto<\/strong> reagoi arjen vaatimuksiin monin eri tavoin.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 20px;\"><em>Se voi tapahtua syd\u00e4men sykkeen kohoamisena, hengityksen nopeutumisena ja hormonien vapautumisena, joiden seurauksena kehon energiataso nousee.<\/em> <\/span><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on stressireaktio, joka saa kehon huolehtimaan sen hetkisest\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Kun stressitilanne on ohi, palautumisj\u00e4rjestelm\u00e4 jatkaa ty\u00f6t\u00e4 ja keho rentoutuu ja ker\u00e4\u00e4 uusia voimia.<\/p>\n<p>Kun hermosto on ep\u00e4tasapainossa, stressireaktio voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 p\u00e4\u00e4lle ja olla terveydelle haitallinen. Stressi voi silloin n\u00e4ky\u00e4 jatkuvasti kohonneena pulssina ja hengitystiheyten\u00e4, k\u00e4sien ja jalkojen kylmyyten\u00e4, lihasj\u00e4nnityksin\u00e4, rauhoittumis- ja univaikeuksina.<\/p>\n<p>Yhten\u00e4 haasteena tasapainoon p\u00e4\u00e4semisess\u00e4 pitk\u00e4aikaisen stressin ja heikentyneen palautumiskyvyn j\u00e4lkeen on, ett\u00e4 se vie aikaa. Kun tulee tietoiseksi n\u00e4ist\u00e4 fyysisist\u00e4 reaktioista ja muutoksista, joita kehossa erilaisissa stressitilanteissa syntyy, on helpompi tehd\u00e4 tietoisia hengitysharjoituksia ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 muutoksia sek\u00e4 auttaa kehoa parantumaan ja palautumaan nopeammin.<\/p>\n<p>Jotta l\u00f6yd\u00e4mme takaisin l\u00e4ht\u00f6tilanteeseen, jossa kehomme lep\u00e4\u00e4, meid\u00e4n on opittava seuraavat asiat:<\/p>\n<ul>\n<li>Tietoinen hengitys. Rauhallinen ja hallittu hengitys.<\/li>\n<li>Sek\u00e4 sis\u00e4\u00e4n- ett\u00e4 uloshengitys nen\u00e4n kautta.<\/li>\n<li>Huomion kiinnitt\u00e4minen ryhtiin. Eteenp\u00e4in kumartunut, kasaan painunut keho tekee hengityksest\u00e4 pinnallista.<\/li>\n<li>Riitt\u00e4v\u00e4 uni. Jos emme saa riitt\u00e4v\u00e4sti unta, saamme v\u00e4hemm\u00e4n aikaan, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko vaikeutuu ja olemme herkempi\u00e4 stressille.<\/li>\n<li>Sokerin k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen.<\/li>\n<\/ul>\n<hr \/>\n<p><strong>Kaksi<\/strong> heikentyneen hengityksen <strong>p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4<\/strong> ovat <strong>liikahengitys<\/strong> ja <strong>ep\u00e4tasapainoinen hengitys<\/strong>. Liikahengitys tarkoittaa, ett\u00e4 hengitys ylitt\u00e4\u00e4 kehon tarpeet.<\/p>\n<p>Ep\u00e4tasapainoinen hengitys tarkoittaa, ett\u00e4 yskii, tuhisee, huokailee, pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4, vet\u00e4\u00e4 syv\u00e4\u00e4n henke\u00e4 ennen kuin puhuu, ysk\u00e4isee ym.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 18px;\"><em>Optimaalinen hengitys vastaa kehon tarpeita joka hetki.<\/em><\/span><\/p>\n<p>Lepohengityksess\u00e4 hengitet\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n ja ulos nen\u00e4n kautta. Hengitys on rentoutunutta ja \u00e4\u00e4net\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4 <\/strong> rintakeh\u00e4n yl\u00e4osa liikkuu suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Rintakeh\u00e4n alaosa laajenee pehme\u00e4ll\u00e4 tavalla sivusuunnassa. My\u00f6s vatsa voi liikkua hieman ulosp\u00e4in. N\u00e4m\u00e4 liikkeet antavat keuhkoille tilaa t\u00e4ytty\u00e4 ilmalla.<\/li>\n<li><strong>Uloshengityksess\u00e4 <\/strong> kaikki hengityslihakset ovat passiivisia ja lep\u00e4\u00e4v\u00e4t, kun taas pallea, t\u00e4rkein hengityslihaksemme, palaa takaisin l\u00e4ht\u00f6tilaansa. Rintakeh\u00e4n alaosa painuu kasaan ja vatsa liikkuu sis\u00e4\u00e4np\u00e4in.<\/li>\n<\/ul>\n<hr \/>\n<p><span style=\"font-size: 20px;\"><em>Optimaalinen lepohengitys tarkoittaa noin 6\u201312 hengenvetoa minuutissa.<\/em><\/span><\/p>\n<p><strong>Hengitysrytmi, joka on 16-22 hengenvetoa\/min, lasketaan ylihengitykseksi.<\/strong> Ved\u00e4mme henke\u00e4 enemm\u00e4n ja useammin kuin on tarpeellista. Ylihengitys on matala-asteinen, piilev\u00e4 hyperventilaation muoto ja on harvinaista olla tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 hengitt\u00e4\u00e4 liikaa.<\/p>\n<p><strong>Hengitysrytmi, joka on 22\u201330 hengenvetoa minuutissa, lasketaan voimakkaaksi ylihengitykseksi.<\/strong> Nopeaa hengityst\u00e4 rintakeh\u00e4n yl\u00e4osassa. Suu on usein auki ja ryhti on kumara.<\/p>\n<p>Kun hengit\u00e4mme suun kautta, ty\u00f6nn\u00e4mme usein leukaa eteenp\u00e4in ja yl\u00f6sp\u00e4in pit\u00e4\u00e4ksemme hengitystiet auki. Rintakeh\u00e4 nousee sis\u00e4\u00e4n hengitett\u00e4ess\u00e4 ja niskan ja hartioiden lihakset ovat aktiiviset, siten ett\u00e4 hartiat nousevat korvien suuntaan, kun hengit\u00e4mme sis\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa usein lihasj\u00e4nnityksi\u00e4 hartioihin ja niskaan.<\/p>\n<p>T\u00e4llainen suun kautta hengitt\u00e4minen tarkoittaa my\u00f6s matala-asteista hyperventilaation muotoa.<\/p>\n<p>Liikahengitys eli hyperventilaatio johtaa hapen ja hiilidioksidin v\u00e4liseen ep\u00e4tasapainoon \u2013 <em>keho saa liian paljon happea ja samalla liian paljon hiilidioksidia poistuu uloshengityksen kautta.<\/em><\/p>\n<hr \/>\n<p><strong>Miksi happi on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Jotta pystymme tuottamaan energiaa tehokkaasti. Vaikka olemme \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen riippuvaisia hapesta, kykymme varastoida sit\u00e4 on heikko. Happi on liian suurina m\u00e4\u00e4rin\u00e4 myrkyllist\u00e4 ja vaarallista.<\/p>\n<p>90 % energiastamme tuotetaan solujen mitokondrioissa (energiatehtaissa), joissa happea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muuntamaan saamamme ravinto energiaksi.<\/p>\n<p>Mitokondriot toimivat hieman polttouunien tavoin (hapen kaataminen avotuleen voi aiheuttaa vaaratilanteen). Energiantuotanto on jaettu useampaan vaiheeseen, jotta \u201dhappir\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4\u201d ei tapahtuisi.<\/p>\n<p>Liikahengitys (yleist\u00e4 kohonneessa stressiss\u00e4) aiheuttaa suuren kuormituksen kehollemme. Meid\u00e4n vointimme ei muutu paremmaksi siit\u00e4, ett\u00e4 hengit\u00e4mme enemm\u00e4n. Kulkuneuvo tarvitsee oikean m\u00e4\u00e4r\u00e4n polttoainetta suhteessa sen hetkiseen tarpeeseen. T\u00e4ss\u00e4 on kysymys tasapainosta.<\/p>\n<p>Jos lopetamme hengitt\u00e4misen, kuolemme hapen puutteeseen, se on t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, mutta\u2026<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 20px;\"><em>kun hengit\u00e4mme liikaa, kuten moni meist\u00e4 tekee, saamme kehoon liian paljon happea ja liian v\u00e4h\u00e4n hiilidioksidia<\/em>.<\/span><\/p>\n<hr \/>\n<p><strong>Happi ja oksidatiivinen stressi<\/strong><\/p>\n<p>Oksidatiivinen stressi saa aikaan saman reaktion kuin metalli ruostuessaan, tai kun hedelm\u00e4n siemenkota muuttuu ruskeaksi, kun se altistuu valolle ja hapelle. Liiallinen vapaiden radikaalien (hapettavien aineiden) m\u00e4\u00e4r\u00e4 kehossa lis\u00e4\u00e4 tulehdusalttiutta ja meist\u00e4 voi tulla alttiimpia sairastumaan. Jos hapettuminen jatkuu nopeammin kuin mist\u00e4 keho selvi\u00e4\u00e4, ik\u00e4\u00e4ntymisprosessi kiihtyy.<\/p>\n<p>Liikahengityksess\u00e4 muodostuu liian suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 happea ja liian v\u00e4h\u00e4n hiilidioksidia, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vapaiden radikaalien (peroksidien\/h\u00e4rskiintymisaineiden) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja aiheuttaa oksidatiivista stressi\u00e4. Lue lis\u00e4\u00e4 oksidatiivisesta stressist\u00e4 <a href=\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/puolustaudu-oksidatiivista-stressia-vastaan-ja-lisaa-antioksidanttikapasiteettiasi\/\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n<hr \/>\n<h2><strong>Hiilidioksidi<\/strong><\/h2>\n<p>Heikentyneess\u00e4 hengityksess\u00e4 ei ole kyse ainoastaan liiallisesta hapesta. Viel\u00e4 haitallisempi vaikutus on hiilidioksidin puutteella, joka on my\u00f6s seurausta liikahengitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Kehon solut tuottavat hiilidioksidia, jota me hengit\u00e4mme ulos. Mit\u00e4 aktiivisempia olemme, sit\u00e4 enemm\u00e4n hiilidioksidia me tuotamme.<\/p>\n<p>Hiilidioksidipaine ohjaa hengitystaajuuttamme pH-arvon avulla. Solumme tuottavat koko ajan hiilidioksidia ja kun sen tasot nousevat verenkierrossa, pH-arvo laskee, mik\u00e4 stimuloi hengityskeskusta ja me hengit\u00e4mme sis\u00e4\u00e4n. Uloshengityksen mukana kulkeutuu ulos suuria hiilidioksidim\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja hiilidioksiditasot laskevat j\u00e4lleen, samalla kun pH-arvo kohoaa.<\/p>\n<p>Matala hiilidioksidipaine saa meid\u00e4t hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeammin ja ajan mittaan pinnallisemmin. T\u00e4rkein pH-arvomme s\u00e4\u00e4telij\u00e4 on hengitys.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 20px;\"><em>S\u00e4\u00e4telemme pH-arvoa jopa 70 %:sesti hengityksen avulla.<\/em><\/span><\/p>\n<p>Heikentyneet hengitystavat, pinnallinen hengitys ja liikahengitys aiheuttavat sen, ett\u00e4 me hengit\u00e4mme ulos liian paljon hiilidioksidia, mik\u00e4 johtaa pH-arvon kohoamiseen ja elimist\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu.<\/p>\n<p>Optimaalinen hiilidioksidipaine pit\u00e4\u00e4 verisuonet avoinna ja rentouttaa verisuoniamme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 sile\u00e4\u00e4 lihaksistoa.<\/p>\n<p><strong>Hiilidioksidi laajentaa my\u00f6s keuhkojen, kurkun ja nen\u00e4n hengitysteit\u00e4.<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>On t\u00e4ysin loogista, ett\u00e4 virheellinen hengitystapa voi aiheuttaa hengitysteiden ja nen\u00e4n tiehyiden ahtautumista ja nen\u00e4n tukkoisuutta. Kehon puolustusmekanismi pyrkii t\u00e4ll\u00e4 tavalla nostamaan hiilidioksiditasoa ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n optimaalista hiilidioksidipainetta. Liikahengityksess\u00e4 periaatteessa kaikki hiilidioksidi poistuu kehosta uloshengityksen mukana. Kun hiilidioksidista on puutetta, keho pyrkii v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sen poistumista tekem\u00e4ll\u00e4 hengitysteist\u00e4 ahtaammat.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Hiilidioksidi rauhoittaa my\u00f6s aivoja<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Paniikkikohtauksessa (liian alhaiset hiilidioksiditasot) on yleist\u00e4, ett\u00e4 saa pussin, johon hengitt\u00e4\u00e4, jotta saa hengitetty\u00e4 j\u00e4lleen hiilidioksidipitoista ilmaa, joka rauhoittaa meit\u00e4. Hiilidioksidi pakottaa my\u00f6s hapen pois verest\u00e4 siten, ett\u00e4 se kulkeutuu lihaksiin ja elimiin ja on hy\u00f6dyksi (happi pakotetaan pois ja tuli sammuu).<\/li>\n<\/ul>\n<hr \/>\n<p><em>Solujen sis\u00e4osan on oltava hapan. Jos se on liian em\u00e4ksinen, mitokondriot alkavat tuottaa maitohappoa. Se merkitsee, ett\u00e4 solujen energiantuotanto heikkenee ja saatamme tuntea sek\u00e4 fyysist\u00e4 ett\u00e4 psyykkist\u00e4 v\u00e4symyst\u00e4 ja voimattomuutta.<\/em><\/p>\n<p>Liikahengitys nostaa pH-arvoamme ja aiheuttaa energianpuutteen. T\u00e4m\u00e4n tyyppinen energianpuute voi johtaa siihen, ett\u00e4 tekee mieli ruokaa ja juomaa (hapanta ruokaa), jotka laskevat pH-arvoa; nopeita hiilihydraatteja, sokeria, limsaa, pikaruokaa jne\u2026<\/p>\n<hr \/>\n<p><em>Hengitys on automaattinen toiminto, jota ohjaa aivorungossamme oleva hengityskeskus. Hengityst\u00e4 voimme ohjata my\u00f6s tahdon voimalla.<\/em><\/p>\n<p>Tietoinen hengitys merkitsee, ett\u00e4 hengityksemme on:<\/p>\n<ul>\n<li>sis\u00e4\u00e4n- ja uloshengityst\u00e4 nen\u00e4n kautta<\/li>\n<li>matalaa ja leve\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>ved\u00e4mme henke\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ja hitaasti<\/li>\n<li>rytmist\u00e4<\/li>\n<li>hiljaista<\/li>\n<li>ryhti on suora<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kun hengit\u00e4mme sis\u00e4\u00e4n, ilman tulee kulkea keuhkojen alimpiin osiin, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 me k\u00e4yt\u00e4mme palleaa, t\u00e4rkeint\u00e4 hengityslihastamme. Syd\u00e4n ja pallea ovat ainoat lihakset, jotka eiv\u00e4t koskaan lep\u00e4\u00e4, vaan ne ovat jatkuvasti toiminnassa vuorokauden ymp\u00e4ri. Sis\u00e4\u00e4n hengitett\u00e4ess\u00e4 pallea liikkuu alasp\u00e4in ja laajenee kaikkiin suuntiin \u2013 eteenp\u00e4in, sivulle ja taaksep\u00e4in. Oikea palleahengitys merkitsee minimaalista lihasten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ilman kuljettamiseksi sis\u00e4\u00e4n ja ulos. Koska hengit\u00e4mme koko ajan, on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se tapahtuu tehokkaasti siten, ett\u00e4 emme kuluta enemp\u00e4\u00e4 energiaa kuin on tarpeen.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 20px;\"><em>Palleahengityksen vastakohta on pinnallinen hengitys, joka on hyvin tehotonta ja usein sidoksissa stressiin sek\u00e4 selk\u00e4-, niska-, hartia- ja p\u00e4\u00e4kipuihin.<\/em><\/span><\/p>\n<hr \/>\n<h2><strong>Noidankeh\u00e4<\/strong><\/h2>\n<p>Kun me olemme levottomia\/j\u00e4nnittyneit\u00e4 tai stressaantuneita, hengityksemme muuttuu.<\/p>\n<ol>\n<li>Hengitys siirtyy rintakeh\u00e4n ylemp\u00e4\u00e4n osaan ja hengit\u00e4mme pinnallisemmin \u2013 hyperventilointi.<\/li>\n<li>Hyperventilaatiossa hiilidioksiditaso laskee ja vereen tulee liian v\u00e4h\u00e4n hiilidioksidia.<\/li>\n<li>Alhainen hiilidioksiditaso tekee meist\u00e4 liian em\u00e4ksisi\u00e4 ja elimist\u00f6 pyrkii kompensoimaan sit\u00e4 tuottamalla happoja. Happikyll\u00e4steisyys kasvaa (kompensatorinen metabolinen asidoosi). T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa hapenpuutteen. Hemoglobiini ottaa happomuodon ja auttaa elimist\u00f6\u00e4 tuottamaan happoja hapen kuljettamisen sijaan.<\/li>\n<li>Alhainen hiilidioksiditaso saa verisuonet supistumaan, mik\u00e4 my\u00f6s johtaa hapenpuutteeseen.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Kun levottomuus tai j\u00e4nnitys hellitt\u00e4\u00e4, l\u00f6yd\u00e4mme j\u00e4lleen oikean hengitystaajuuden, hapettumisen ja hiilidioksidin v\u00e4linen tasapaino palautuu, ja alamme elpy\u00e4 ja lev\u00e4t\u00e4. T\u00e4sm\u00e4lleen samalla tavalla tapahtuu esimerkiksi m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s juostessa. Kun pys\u00e4hdymme, hengitystaajuus palautuu pian normaaliksi.<\/p>\n<p>Mutta\u2026<\/p>\n<p>Mik\u00e4li stressi jatkuu kauan ja se on pitk\u00e4kestoista, se johtaa krooniseen metaboliseen asidoosiin, eli liian suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n happea hemoglobiinissa, mutta liian v\u00e4h\u00e4isen hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n soluissa. Elimist\u00f6 pyrkii s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 em\u00e4smineraaleja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, jotta meist\u00e4 ei tule liian happamia. Jossakin vaiheessa olemme kuluttaneet niin paljon mineraaleja, ett\u00e4 niiden puutteesta tulee ongelma ja olemme levottomuuden\/j\u00e4nnittyneisyyden noidankeh\u00e4ss\u00e4. Mineraalien puute saa hermoston aiheuttamaan j\u00e4nnityksi\u00e4. Elimist\u00f6n puskurij\u00e4rjestelm\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 jaksa tasapainottaa pH-arvoa. Oikealla tekniikalla tehdyill\u00e4 hengitysharjoituksilla autamme elimist\u00f6\u00e4 rentoutumaan ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean pH-arvon, jolloin hapettumisen ja hiilidioksidin tasapaino palautuu ja elimist\u00f6 saa mahdollisuuden parantua.<\/p>\n<hr \/>\n<p><strong>Korjausosasto ja palautuminen eiv\u00e4t toimi niin kauan kuin me kiirehdimme, stressaamme ja hengit\u00e4mme pinnallisesti.<\/strong><\/p>\n<p>Rauhaa sek\u00e4 tietoisen hengityksen harjoittelua vaaditaan siihen, ett\u00e4 saamme hapen ja hiilidioksidin oikealle tasolle ja ett\u00e4 keho parantuu, muodostaa energiaa ja ett\u00e4 tunnemme itsemme terveiksi ja energisiksi.<\/p>\n<p>Kun HPA-akseli (stressij\u00e4rjestelm\u00e4) on ollut kuormittuneena liian pitk\u00e4\u00e4n, hengitystavan\/k\u00e4yt\u00f6ksen muutos voidaan tulkita uhkana ja se voi johtaa j\u00e4nnityksiin. Kun aivot rentoutuvat p\u00e4\u00e4semme lopulta k\u00e4siksi kuormituksen syyhyn.<\/p>\n<p>Hiilidioksidin teht\u00e4v\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 on<\/p>\n<ul>\n<li>Tasapainottaa ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4 valtimoveren ja aivo-selk\u00e4ydinnesteen (CSP) pH:ta<\/li>\n<li>Ohjata hengitysrefleksi\u00e4<\/li>\n<li>Mahdollistaa hapen vapautuminen<\/li>\n<li>Rauhoittaa hermostoa<\/li>\n<li>Vaikuttaa lihasten ja verisuonten j\u00e4nnityksiin<\/li>\n<li>Stabiloida sy\u00f6tt\u00f6soluja<\/li>\n<li>Vaikuttaa ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4 hormonien vapautumista<\/li>\n<\/ul>\n<p>Liikahengityksen\/hyperventiloinnin fysiologiset ja biokemialliset vaikutukset<\/p>\n<ul>\n<li>Sy\u00f6tt\u00f6soluista alkaa valua histamiinia<\/li>\n<li>Sile\u00e4\u00e4n lihaskudokseen voi tulla kouristuksia<\/li>\n<li>Kudokset k\u00e4rsiv\u00e4t hapenpuutteesta<\/li>\n<li>HPA-akseli aktivoituu (stressij\u00e4rjestelm\u00e4)<\/li>\n<li>Valtimoverenkierron ja aivo-selk\u00e4ydinnesteen (CSP) pH kohoaa<\/li>\n<li>Aivorungon hengityskeskuksen toiminta h\u00e4iriintyy<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>L\u00e4hteet: Anders L\u00f6nedal, www.coolmind.se, Anders Olsson, www.medvetenandning.se<\/em><\/p>\n<p>Teksti: Pernilla Fellman<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hengitys on kaikkein voimakkain ty\u00f6kalu niin kehon kuin sielun hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. Hengityksemme muovautuu sen mukaan, mill\u00e4 tempolla, mill\u00e4 eri stressitasoilla, me el\u00e4mme. Suurimman osan vuorokaudesta lukuj\u00e4rjestys on t\u00e4ynn\u00e4 ja on paljon, mit\u00e4 on \u201dpakko\u201d tehd\u00e4. Kun me el\u00e4mme matalaintensiivisess\u00e4, mutta jatkuvasti koholla olevassa stressiss\u00e4, se vaikuttaa kehon tasapainoon, mik\u00e4 puolestaan johtaa moniin niist\u00e4 oireista ja&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":17,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"mc4wp_mailchimp_campaign":[],"footnotes":""},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-1586","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserad-fi"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v25.8 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Hengityksen vaikutus - Reviva<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hengityksen vaikutus - Reviva\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Hengitys on kaikkein voimakkain ty\u00f6kalu niin kehon kuin sielun hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. Hengityksemme muovautuu sen mukaan, mill\u00e4 tempolla, mill\u00e4 eri stressitasoilla, me el\u00e4mme. Suurimman osan vuorokaudesta lukuj\u00e4rjestys on t\u00e4ynn\u00e4 ja on paljon, mit\u00e4 on \u201dpakko\u201d tehd\u00e4. Kun me el\u00e4mme matalaintensiivisess\u00e4, mutta jatkuvasti koholla olevassa stressiss\u00e4, se vaikuttaa kehon tasapainoon, mik\u00e4 puolestaan johtaa moniin niist\u00e4 oireista ja...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Reviva\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-02-18T16:54:26+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-09-25T07:00:59+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Reviva Reviva\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/\"},\"author\":{\"name\":\"Reviva Reviva\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/person\/f3db2468a2be005997ff56ad21f25113\"},\"headline\":\"Hengityksen vaikutus\",\"datePublished\":\"2021-02-18T16:54:26+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-25T07:00:59+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/\"},\"wordCount\":1762,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Luokittelematon\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/\",\"url\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/\",\"name\":\"Hengityksen vaikutus - Reviva\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2021-02-18T16:54:26+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-25T07:00:59+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Hengityksen vaikutus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/\",\"name\":\"Reviva\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#organization\",\"name\":\"Reviva\",\"url\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/reviva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/reviva-logo2.svg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/reviva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/reviva-logo2.svg\",\"caption\":\"Reviva\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/person\/f3db2468a2be005997ff56ad21f25113\",\"name\":\"Reviva Reviva\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a8bd4d358580afdf5870d9b31f9a0cc8e41327108022899a5528753978d06401?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a8bd4d358580afdf5870d9b31f9a0cc8e41327108022899a5528753978d06401?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Reviva Reviva\"},\"url\":\"https:\/\/reviva.fi\/fi\/author\/reviva-reviva\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hengityksen vaikutus - Reviva","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Hengityksen vaikutus - Reviva","og_description":"Hengitys on kaikkein voimakkain ty\u00f6kalu niin kehon kuin sielun hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. Hengityksemme muovautuu sen mukaan, mill\u00e4 tempolla, mill\u00e4 eri stressitasoilla, me el\u00e4mme. Suurimman osan vuorokaudesta lukuj\u00e4rjestys on t\u00e4ynn\u00e4 ja on paljon, mit\u00e4 on \u201dpakko\u201d tehd\u00e4. Kun me el\u00e4mme matalaintensiivisess\u00e4, mutta jatkuvasti koholla olevassa stressiss\u00e4, se vaikuttaa kehon tasapainoon, mik\u00e4 puolestaan johtaa moniin niist\u00e4 oireista ja...","og_url":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/","og_site_name":"Reviva","article_published_time":"2021-02-18T16:54:26+00:00","article_modified_time":"2025-09-25T07:00:59+00:00","author":"Reviva Reviva","twitter_card":"summary_large_image","schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/"},"author":{"name":"Reviva Reviva","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/person\/f3db2468a2be005997ff56ad21f25113"},"headline":"Hengityksen vaikutus","datePublished":"2021-02-18T16:54:26+00:00","dateModified":"2025-09-25T07:00:59+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/"},"wordCount":1762,"publisher":{"@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#organization"},"articleSection":["Luokittelematon"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/","url":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/","name":"Hengityksen vaikutus - Reviva","isPartOf":{"@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#website"},"datePublished":"2021-02-18T16:54:26+00:00","dateModified":"2025-09-25T07:00:59+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/2021\/02\/18\/hengityksen-vaikutus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Hengityksen vaikutus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#website","url":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/","name":"Reviva","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#organization","name":"Reviva","url":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/reviva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/reviva-logo2.svg","contentUrl":"https:\/\/reviva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/reviva-logo2.svg","caption":"Reviva"},"image":{"@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/person\/f3db2468a2be005997ff56ad21f25113","name":"Reviva Reviva","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a8bd4d358580afdf5870d9b31f9a0cc8e41327108022899a5528753978d06401?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a8bd4d358580afdf5870d9b31f9a0cc8e41327108022899a5528753978d06401?s=96&d=mm&r=g","caption":"Reviva Reviva"},"url":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/author\/reviva-reviva\/"}]}},"taxonomy_info":{"category":[{"value":33,"label":"Luokittelematon"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Reviva Reviva","author_link":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/author\/reviva-reviva\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":33,"name":"Luokittelematon","slug":"okategoriserad-fi","term_group":0,"term_taxonomy_id":33,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw","cat_ID":33,"category_count":7,"category_description":"","cat_name":"Luokittelematon","category_nicename":"okategoriserad-fi","category_parent":0}],"tag_info":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1586","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1586"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1586\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8065,"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1586\/revisions\/8065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1586"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1586"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/reviva.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1586"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}