Stressin varoitussignaalit

Kehon omat varoitussignaalit ovat selkeät – useita ongelmia syntyy joihin voit kiinnitää huomiota. Harvalla ihmisellä ilmenee kaikki nämä oireet, mutta usein yksi ellei useampi. Kaikki oireet ovat ohimeneviä kun stressiin liittyvät ongelmat paranevat. Älä kuitenkaan unohda että yksilölliset oireet voivat liittyä toiseen sairauteen. Opi tuntemaan ja kuuntelemaan omaa kehoasi ja mitä se yrittää sinulle kertoa.

Heikko ja hauras suoliston limakalvo. Häiriöitä syntyy helposti ruoansulatuksessa, mm. turvotusta sekä kipua mahakatarrin tai enteriitin jälkeen. Hiivainfektiot. Ummetusta ja/ tai löysä vatsa. IBS tai colon irritabile.

Heikentynyt vastustuskyky. Infektioita ja tulehduksia syntyy helpommin kehossa. Kehoon sattuu. Monet kuvailevat selittämättömiä ja ”kummallisia” kipuja, joita syntyy ja saattavat tulla ja mennä. Myös toistuvista vilustumisista, joissain tapauksissa sellaisista jotka eivät mene ohi, on myös mainittu.

Huonontunut maksanpuhdistus. Tämä vaiva saattaa jäädä huomaamatta mutta voi tulla ilmi mm. huonontuneesta toleranssista alkoholiin. Jopa lasillinen viiniä voi tuottaa kipua. Myös iho-ongelmia tai kutinaa voi syntyä yllättäen tai penicilliinikuurin jälkeen. Vihan tunteita, turhautuneisuutta tai jaksamattomuus suuttua vaikka pitäisi. Päänsärky ja migreeni ovat myös yleisiä maksaoireita.

Huono REM-uni. Huono REM-uni tarkoittaa että vaikka saattaa nukkua pitkät yöunet ei kuitenkaan saavuta syvää unta jolloin ei myöskään tunne olevansa levännyt ja toipunut. Kokonaisen yön nukkuminen voi myös olla haastavaa. Useimmat heräävät monta kertaa yössä. Rentoutuminen voi olla hankalaa ja ajatukset saattavat pitää hereillä.

Painon nousu- tai lasku. Pitkään kestävä stressi vaikuttaa kilpirauhaseen ja sen myötä aineenvaihduntaan.

Tunnevaihtelut. Monenlaiset tunteet ovat herkässä ja itkua voi olla vaikea pidätellä.

Krooninen väsymys. Stressireaktion aikana me hengitämme pinnallisesti, tiheästi sekä epäsäännöllisesti jolloin mitokondriamme (energian tuottajat) eivät saa tarpeeksi happea. Tämä johtaa jatkuvaan väsymyksen tunteeseen.

Hallitsematon hikoilu tai kylmän tunne. Tämä voi johtaa kilpirauhasen hormonaalisiin häiriöihin. Kilpirauhaseen liittyviä oireita voi toki löytyä ilman hormonaalisia ongelmiakin, ns. hypotyreoosi tyyppi 2. Stressiraktion aikana kädet ja jalat viilentyvät. Rauhallisen kehon sormilämpötila on 28-32 asteen välillä mutta stressaantuessamme se laskee usein alle 28 asteen.

Sokerihäiriö. Helposti sekoitettu kilpirauhasen häiriöihin. Lisääntynyt tarve makeaan. Muun muassa Sahlgrenin sairaalan tutkimuksissa on selvinnyt että HPA-akselin ollessa epävakaa myös sokeriarvot voivat helposta joutua epätasapainoon. Kun energiaa tarvitaan, mutta sitä ei löydy, keho ottaa sen rasvoista. Jos sokeriarvomme heittelevät näin pidemmän aikaan se voi johtaa jopa tyypin 2 Diabetekseen. Ylipaino tai huonot ruokatottumukset eivät ole itsestäänselviä syitä sairastua tyypin 2 Diabetekseen. Keho kehittää intoleranssin omaa insuliinia kohtaan stressihormonien kiertojen takia.

Sydämentykytyksiä. Eivät ole vaarallisia vaikka monet pitävät niitä epämiellyttävinä. Esiintyy usein illalla nukkumaan mentäessä. Tuntuu että sydän lyö kovaa ja nopeasti. Välitön tulos kun kehon vapaiden radikaalien arvot ovat korkealla. (Hajoavien solujen määrä tapahtuu nopeammin kuin uusien tuotanto).

Ahdistuneisuus, paniikkihäiriö ja masennus. Aivon välittäjäaineet jotka saavat meidän tuntemaan itsemme hyväksi, laskevat (serotoniini, dopamiini ja oksitosiini). Me vajoamme masennukseen. Ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, apatia, epätoivo ja suru. Tämän takia lääkärit kirjoittavat SSRI-lääkkeiden reseptejä vaikka perusongelma ei ole masennus.

Seksihimo. Monille seksin haluaminen vähenee tai katoaa kokonaan. Myös seksihormonien määrä laskee ja tämä voi olla osasyy ongelmiin raskauden kanssa.

Neurologiset tuntemukset. Tunnottomuutta, kutitusta tai pistelyä kehossa. Useimmiten käsivarsissa ja/ tai jaloissa vartalon toisella puolella. Samanlaisia kuin MS-taudin tai aivohalvauksen oireet. Tällaisten oireiden ilmetessä tulee aina hakeutua neurologiseen tutkimukseen vakavien häiriöiden poistamiseksi.

Kognitiiviset häiriöt. Kun palat loppuun saat niin sanottuja kognitiivisia häiriöitä. Tämä tarkoittaa että aivojen on vaikea suorittaa yksinkertaisia asioita. Sinun on vaikea muistaa asioita sekä sisäistää informaatiota. Helppojen päätöksien tekeminen on vaikeaa ja priorisointi tuntuu mahdottomalta. Paljon tietoa sisältävien tilanteiden käsitteleminen on vaikeaa. Et ymmärrä mitä sinulle sanotaan ja sinun on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa. Liian monen ulkopuolisen vaikutuksen takia väsyt nopeasti.

Verenpaineesi saatta kohota ja sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riski on suurempi. Signaalien huomiotta jättämisellä voi olla erittäin vakavia seurauksia. Useita ihmisiä kuolee vuodessa ”Karoshi” nimiseen täydelliseen fyysiseen romahdukseen tai äkilliseen kuolemaan koska stressi on edennyt niin pitkälle että kaikki vaan pysähtyy yllättäen.

Huomaamme helposti miten fyysisiä oireita alkaa muodostumaan. Jos tunnistat itsesi näistä, on aika pysähtyä!

Copyright Tor Dagerberg, www.dagerberg.com
Källa: Human anatomy & physiology, Elaine N. Marieb
Kliniska erfarenheter av Tor Dagerberg
Föredrag och böcker av professor Robert M. Sapolsky vid Stanford university i Cakifornia (t ex “Varför zebror inte får magsår”)
Christina Doctare (t ex “Hjärnstress – kan det drabba mig?)